Jianshui

Jianshuissa viihdyttiin kolme yötä. Vuokrattiin ensimmäisenä päivänä maastopyörät ja suunnattiin kylää ympäröivälle maaseudulle. Tarkoituksena oli pyöräillä kuuluisalle vanhalle sillalle ja takaisin, mutta päätimme jatkaa sillalta eteenpäin sään suosiessa. Lopulta päädyimme pieneen kylään, jossa vanhoja rakennuksia ja kapeita kujia riitti. Rauhallinen kylä oli mainio pysähdyspaikka ja paikalliset vaikuttivat positiivisella tavalla kiinnostuneilta oudon näköisistä vieraista.

Tänään vuorossa oli Aasian ilmeisesti suurin tippukiviluola, jonka sisälle johti kapeiden käytävien verkosto. Kiinalaiseen tyyliin neon-valoista ei ollut puutetta, joskin ne syttyivät ainoastaan paikallisten opastettujen ryhmien kohdalla. Valtava luola oli vaikuttava ja mukavan viileää vaihtelua helteiseen ulkoilmaan. Luolan suulla oli useita alttareita ja yläilmoihin ripustettuja puisia kylttejä, joiden kiinnittäjät kiipeävät kymmenien metrien korkeuteen ilman turvaköysiä. Kaikkea sitä hyvän onnen vuoksi ollaan valmiita tekemään :)

Huomenna matka jatkuu Yuanyangin riisiterasseille muutamaksi päiväksi. Ilmeisesti majapaikassamme ei ole nettiyhteyttä, joten seuraavan kerran kuulumisia päivitellään varmaankin Vietnamin puolelta, jonne matka jatkuu 6. päivä.

Jianshui ilman värejä

Muutama kuva Jianshuista. Vuokrattiin pyörät jotta pääsisimme katsomaan vanhaa lohikäärmesiltaa ja päädyimme vahingossa vanhaan pieneen kylään. Kuvattavaa riitti ja J-P tykkää mustavalkoisista kuvista, joten tässäpä väritön silta ja mustavalkoisia kiinalaisia. :)

Pari lisäkuvaa Kunmingista

4 kuvan rajoitus mobiilipostauksissa ei ihan riitä. :)

Kunming

Kunmingissa tiedossa oli Vietnamin viisumin hankinta, joka vei viikonlopun takia lähes viikon. 6 yötä Kunmingissa ei tuntunut lainkaan liian pitkältä ajalta, sillä tehtävää, nähtävää ja syötävää Yunnanin maakunnan pääkaupungissa riittää. Kunmingissa ollaan kierrelty kaupunkia, käyty katsomassa Hobitti, kiipeilty läheisen järven viereiselle vuorelle ja syöty hyvin.

Yunnanin tunnetuin ruoka tuntuu olevan across the bridge noodles, eli toispuol jokke nuudelit. Pöytään tulee kiehuva kulho lientä johon lisätään lihaa, kasviksia, kananmunaa, tofua, mausteita ja riisinuudeleita kypsymään. Parin minuutin jälkeen herkullinen keitto on valmis syötäväksi. Täällä syödään myös erilaisia yrttejä ja kasvikunnan antimia kylminä ja tulisina annoksina. Toivottavasti kotimaoisestakin kiinalaisesta ravintolasta saisi joskus teelehtiä tai kuusen neulasia väkevässä liemessä :)

Täällä alkaa ilmakin tuntumaan jo siltä, että etelään ollaan menossa. Aurinko ja 25 asteen päivälämpötilat toimivat hyvänä harjoitteluna tulevia helteitä varten. Lämpimän ilman myötä kaikkialla on vihreää ja kukkia on joka nurkka täynnä. Mukavaa vaihtelua pohjoisemman Kiinan ruskean ja harmaan maiseman jälkeen. Tänään kokeiltiin paikallisen insinööritaidon luotettavuutta ja pyörähdettiin puistossa sijainneen maailmanpyörän ympäri. Hyvin toimi.

Kunmingista matka jatkuu huomenna bussilla pieneen Jianshuin kylään, josta jatketaan parin yön jälkeen kohti Yuangyangin riisiterasseja. Vietnamin raja olis tarkoitus ylittää 6. päivä. Mielenkiinnolla odotetaan millaiset kujeet rajan sillä puolen on vastassa.

Lijiang

Tiger Leaping Gorgen jälkeen vietettiin pari päivää läheisessä Lijiangissa Kunmingin junaa odotellen. Lijiang oli Dalin tyylinen kaupunki, jossa turisteja (etenkin Kiinalaisia sellaisia) houkuttelee sokkeloinen vanha kaupunki, joka oli kieltämättä melko tunnelmallinen. 2 päivää rauhallista kiertelyä ja hyvää ruokaa ennen Kunmingiin siirtymistä, mukava rentoutuminen rotkossa kiipeilyn jälkeen.

Lisää kuvia loikkivan tiikerin rotkosta 2

Lisää kuvia loikkivan tiikerin rotkosta 1

Tiger Leaping Gorge

Tiger Leaping Gorge oli oikeastaan ainut kohde Kiinassa, johon meneminen oli varmaa jo kuukausia sitten reissua suunniteltaessa. Pitkin reissua tarkisteltiin rotkon säätilannetta ja toivottiin aurinkoa, sillä sateella vaellus olisi mutaista ja liukasta eivätkä maisemat pääsisi kunolla oikeuksiinsa.

Päätimme yöpyä rotkon läheisessä kylässä, jotta pääsisimme ajoissa liikenteeseen ja puoleen väliin reittiä ensimmäisen päivän aikana. Kymmeneltä alkanut kävely päättyi 8 tuntia myöhemmin majapaikkaan ja sää oli täydellinen, aurinkoista, tyyntä, lämmintä ja näkyvyys mainio. Ajoittain erittäin jyrkkä ja kapea reitti kulki pitkin rotkon seinämää, pienten kylien läpi ja tarjosi hulppeat näkymät. Kiipeäminen kivikkoisella reitillä 2800 metrin korkeudessa käy ihan tosissaan urheilusta eikä jyrkimmällä osuudella ole laisinkaan varjoa tarjolla. Reitin korkeimmalta pisteeltä näkymät olivat kuitenkin sen verran hulppeat, ettei väsymyksestä ollut tietoakaan.

Toisena päivänä kävelyä oli tiedossa 6 tuntia reitin suunnatessa alemmas kohti rotkon pohjalla kulkevaa jokea. Reitti kapeni entisestään ja pudotukset olivat huomattavasti ensimmäistä reittiosuutta jyrkemmät. Erittäin navakka tuuli toi mukavan lisämausteen rotkon seinällä tasapainoiluun, mutta kunnialla selvittiin joen varteen ja sieltä eteenpäin seuraavaan majapaikkaan. Joen rannalta olisi päässyt maksamalla kivelle, jolta tarun mukaan tiikeri hyppäsi joen yli metsästäjää karkuun. Ilmaiseksi sai kuitenkin kipeillä kivikon läpi lähemmäs koskea, parempien näkymien äärelle.

Pituutta reitillä oli vajaat 30km ja korkeuseroa 1000m. Helposti käveltävissä 2 päivässä ja mukaan mahtuu muutama kunnon nousu ja lasku, joiden aikana pääsee nauttimaan ohuen ilman vaikutuksista. Korkeimmat huiput matkan varrellaa ovat yli 5km korkeudessa eikä maisemia oikein voi tarpeeksi kehua, kuvat hoitakoot sen puolen.

Dali

Chongqingista saimme matkaseuraksi Norjalaisen Anetten, joka oli myös matkalla kohti Tiger Leaping Gorgea. Alkuperäinen suunnitelma oli yöpyä Kunmingissa ja jatkaa Daliin seuraavana päivänä, mutta päädyimme ostamaan lipun saman päivän junaan, jolla myös matkaseuramme oli tarkoitus jatkaa matkaa. Dalista ajattelimme löytävämme majapaikan helposti, sillä erilaisia hostelleita kaupungissa tuntui piisaavan. Hostellien lisäksi kaupunki oli yllätykseksemme täynnä reppureissaajia ja Kiinalaisia turisteja, joten majapaikka toisensa jälkeen ilmoitti olevansa täynnä. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysimme vihdoin kolme sänkyä kolmesta eri dormihuoneesta. Seuraavaksi kahdeksi yöksi hostellilla oli tarjota majoitus saman katon alta, joten toivottomalta vaikuttanut tilanne ei johtanutkaan tähtien alla nukkumiseen.

Dali sijaitsee ison järven ja korkeiden vuorten välissä ja on Kiinan yksi suosituimmista reppureissaajakohteista. Mahtava ja lämmin sää sekä muuhun Kiinaan verrattuna erittäin rento meininki tekivät helpoksi ymmärtää miksi useat länsimaalaiset ovat perustaneet kaupunkiin majapaikkoja ja ravintoloita. Päivät kuluivat järven rantateitä pitkin pyörräillessä ja kaupungin takana sijaitsevalle vuorelle kiivetessä. Illat vierähtivät hostellin grillijuhlissa sekä muiden reissaajien kanssa keskustellen. Ei todellakaan ole vaikeaa ymmärtää miksi useat reissaajat jämähtävät Daliin aiottua pidemmäksi aika.

Tätä kirjoittaessa istumme pikkubussissa matkalla kohti Tiger Leaping Gorgea. 2-3 päivän vaellus kulkee kanjonissa, jossa suurimmat korkeuserot ovat melkein 4km.  Vaelluksen jälkeen matka jatkuu takaisin Kunmingiin, jossa tiedossa on Vietnamin viisumin hommaaminen. Hanoissa ollaan luultavasti parin-kolmen viikon kuluttua.

Chongqing

Vuosi vaihtui hostellin järjestämän illanvieton myötä. Pöytä oli katettu erilaisilla paikallisilla herkuilla, joista taikinanyyttien sisään leivottujen lihapullien tekemiseen päästiin osallistumaan. Hostellilla oli jostain syystä vaatimattomat 9 suomalaista, joten seurasta ei ainakaan ollut puutetta. Puolen yön aikaan suunnattiin Chongqingin niemen kärkeen katsomaan ilotulituksia, joita Kiinalaiset kyllä osaavat ampua. Ei ole tietoakaan mistään rakettien äänirajoituiksista tässä maassa.

Ilotulitusten jälkeen päätettiin tarkastaa paikallinen yöelämä kymmenhenkisen seurueemme voimin. Ilotulitusten yhteydessä joukkoon liittynyt, täydellistä Kiinaa puhuva Australialainen johdatti seurueen yhteen kaupungin hienoimmista yökerhoista. Olut tarjoiltiin pöytiin tuoreiden hedelmien kera ja Gangnam Style porautui tajuntaan sellaisella änenpaineella, ettei jäänyt kovin epselväksi noudatetaanko Kiinassa jotain musiikin tasoon liittyviä rajoituksia.

Kärmeen vuoden ensimmäinen päivä oli hostellilla melko hiljainen, ja meidänkin päivä koostui joen ylityksestä hiihtohissillä ja reilun 10km kävelylenkistä. Ei välttämättä kannata lähteä jo valmiiksi nälkäisenä etsimään uuden vuoden päivänä ruokaa vieraalta alueelta, saattaa tulla jossain kohtaa ihan  oikeasti nälkä :) Pieniin kujiin eksymisen jälkeen löysimme vihdoin metroaseman, josta metrokyyti keskustan ravintola-alueelle järjestyi.

Chongqingistä jatkettiin matkaa yöjunalla Kunmingiin, kauan odotettuun lämpöön. 19 tunnin junamatkan jälkeen jatkettiin matkaa suoraan toisella junalla kohti Dalia.

Pikapäivitys Dalista

Hyvää Kiinalaista uutta vuotta! Vuosi vaihtui mukavasti Chongqingissa, josta matka jatkui tänne Daliin. +25 mittarissa, joten blogia ei oikein muistettu päivittää... :) Kohta bussiin ja seuraavat kolme päivää vaelletaan pitkin yhtä maailman syvintä rotkoa, Tiger Leaping Gorgea. Lisää kuvia kunhan päästään Kunmingiin!

Chongqing - 19 hours later

Vihdoin päästiin Chongqingiin, valtavaan kaupunkiin, josta tuli ensimmäisenä Hong Kong mieleen. 15 tunnin bussimatka olikin 19 tunnin bussimatka ja sängyt eivät maalle tyypilliseen tapaan olleet yli 150-senttisille suunnitellut. Yllättävän mukavaa matkustus makuubussissa kuitenkin oli.

Chongqing on täynnä mäkiä, portaita, pilvenpiirtäjiä ja rakennustyömaita. Kaupungista löytyy myös Kiinan tulisin hot pot, jota kävimme tänään maistamassa. Onnistumiset outojen ruokien tilaamisessa tuntuvat jatkuvan, "excellent piece of pork" ja "pork belly" olivat sian nahkaa ja sian vatsalaukkua. Outoa ja herkullista.

Täällä Chongqingissa viihdytään 11. päivään asti, jonka jälkeen matka jatkuu Kunmingiin ja 20 asteen päivälämpötiloihin. Kiinalainen UV nähdään siis täällä. Toivottavasti jättikokoinen kaupunki järjestää komean ilotulituksen.

Bus? No bus.

Ei mennyt bussilla matkustaminen ihan  niin kuin elokuvissa. Kovalla tohinalla rinkat selässä bussiasemalle, jossa meidän bussin numero ei ilmestynytkään lähtöportin näyttöön. Railakas säätö kielimuurin molemmin puolin selvitti asiaa sen verran, että tänään ei menekkään bussia Chongqingiin. Syy ei selvinnyt.

Non, huomenna bussi mitä ilmeisimmin kulkee ja tämän päivän liput vaihtuivatkin ongelmitta huomisen lippuihin. Katsotaan josko huomenna päästään sitten nauttimaan bussimatkustamisesta. :)

Kuvituskuvaksi opastetaulu museosta. Antaa hyvän kuvan siitä, kuinka helppoa esim. bussilippujen kanssa säätäminen on englanniksi...

Pingyao ja Luoyang - turistirysästä viihtyisään kaupunkiin

Pingyaon vanhassa kaupungissa vietettiin 3 yötä. Kaupunki on Kiinan parhaiten säilyneitä vanhoja kaupunkeja. Noh, olihan kaupunki vanha ja melko hienokin, mutta vanhojen muurien sisäinen maailma pyörii pelkillä turistidollareilla. Tyhjinä ammottavat ylihintaiset ravintolat, turistirihkamamyymälät ja joka käänteessä riksakyytejä tarjoavat Hello:n huutelijat eivät onnistuneet vakuuttamaan ainakaan meitä kaupungin ainutlaatuisuudesta.

Vanhan kaupungin ulkopuolelta löytyi onneksi viimeisenä iltana mahtava buffet-tyylinen hotpot-ravintola, jossa alle 10 eurolla 2 ihmistä sai valita niin paljon lihaa, kalaa, sieniä, kasviksia ja muita herkkuja omassa hotpotissa kypsennettäväksi kuin vain jaksoi. Hintaan sisältyi myös paikallinen olut ja muut juotavat. Samaan hintaan vanhasta kaupungista olisi saanut kaksi mautonta noodeli-annosta...

Pingyaosta jatkettiin yöjunalla kohti Luoyangia. Suomessakin uutisiin päässyt ilotuliterekan räjähdys sattui ilmeisesti tässä lähettyvillä. Luoyang on jälleen pienehkö (n. 1,4milj. asukasta) Kiinalainen kaupunki, joka on yleiseltä fiilikseltään ehdottomasti tähänastisen Kiinan reissun rennoin. Täältä löytyy myös paljon Pingyaon vanhaa kaupunkia tunnelmallisempi vanha kaupunki, josta kuvan mainio ateria irtoaa halvemmalla kuin olut suomalaisessa pubissa. Chilejä tuli samaan hintaan ns. tarpeeksi :) Vanhan kaupungin kadut toimivat öisin lukemattomien ruokakojujen keskuksena. Tarjolla tuntui olevan kaikkea koppakuoriaisista kiveksiin. Sade esti tämän illan herkutteluaikeet, mutta katsotaan josko muutama epämääräinen varras päätyisi huomenna lautaselle.

Ollaan täällä yhteensä 3 yötä, jonka jälkeen matka jatkuu Chongqingiin bussilla. Mukava 15 tunnin bussimatka tiedossa 150-senttisille suunnitellussa bussissa. Jee! Kiinalainen UV lähestyy ja se näkyy. Erityisesti junalippuja on hyvin vaikea saada ja ihmisiä on kaikkialla älyttömän paljon, jopa Kiinan mittapuulla. Ilotulitteet räjähtelevät myös tasaiseen tahtiin läpi vuorokauden, muuallakin kuin rekoissa.

Löydettiin kaupasta myös ehkä maailman parhaita hassun makusia hevospapuja. Hyvää esimakua Chongqingistä, jossa valmistetaan ilmeisesti Kiinan tulisinta ruokaa :)