Lisää kuvia loikkivan tiikerin rotkosta 2

Lisää kuvia loikkivan tiikerin rotkosta 1

Tiger Leaping Gorge

Tiger Leaping Gorge oli oikeastaan ainut kohde Kiinassa, johon meneminen oli varmaa jo kuukausia sitten reissua suunniteltaessa. Pitkin reissua tarkisteltiin rotkon säätilannetta ja toivottiin aurinkoa, sillä sateella vaellus olisi mutaista ja liukasta eivätkä maisemat pääsisi kunolla oikeuksiinsa.

Päätimme yöpyä rotkon läheisessä kylässä, jotta pääsisimme ajoissa liikenteeseen ja puoleen väliin reittiä ensimmäisen päivän aikana. Kymmeneltä alkanut kävely päättyi 8 tuntia myöhemmin majapaikkaan ja sää oli täydellinen, aurinkoista, tyyntä, lämmintä ja näkyvyys mainio. Ajoittain erittäin jyrkkä ja kapea reitti kulki pitkin rotkon seinämää, pienten kylien läpi ja tarjosi hulppeat näkymät. Kiipeäminen kivikkoisella reitillä 2800 metrin korkeudessa käy ihan tosissaan urheilusta eikä jyrkimmällä osuudella ole laisinkaan varjoa tarjolla. Reitin korkeimmalta pisteeltä näkymät olivat kuitenkin sen verran hulppeat, ettei väsymyksestä ollut tietoakaan.

Toisena päivänä kävelyä oli tiedossa 6 tuntia reitin suunnatessa alemmas kohti rotkon pohjalla kulkevaa jokea. Reitti kapeni entisestään ja pudotukset olivat huomattavasti ensimmäistä reittiosuutta jyrkemmät. Erittäin navakka tuuli toi mukavan lisämausteen rotkon seinällä tasapainoiluun, mutta kunnialla selvittiin joen varteen ja sieltä eteenpäin seuraavaan majapaikkaan. Joen rannalta olisi päässyt maksamalla kivelle, jolta tarun mukaan tiikeri hyppäsi joen yli metsästäjää karkuun. Ilmaiseksi sai kuitenkin kipeillä kivikon läpi lähemmäs koskea, parempien näkymien äärelle.

Pituutta reitillä oli vajaat 30km ja korkeuseroa 1000m. Helposti käveltävissä 2 päivässä ja mukaan mahtuu muutama kunnon nousu ja lasku, joiden aikana pääsee nauttimaan ohuen ilman vaikutuksista. Korkeimmat huiput matkan varrellaa ovat yli 5km korkeudessa eikä maisemia oikein voi tarpeeksi kehua, kuvat hoitakoot sen puolen.

Dali

Chongqingista saimme matkaseuraksi Norjalaisen Anetten, joka oli myös matkalla kohti Tiger Leaping Gorgea. Alkuperäinen suunnitelma oli yöpyä Kunmingissa ja jatkaa Daliin seuraavana päivänä, mutta päädyimme ostamaan lipun saman päivän junaan, jolla myös matkaseuramme oli tarkoitus jatkaa matkaa. Dalista ajattelimme löytävämme majapaikan helposti, sillä erilaisia hostelleita kaupungissa tuntui piisaavan. Hostellien lisäksi kaupunki oli yllätykseksemme täynnä reppureissaajia ja Kiinalaisia turisteja, joten majapaikka toisensa jälkeen ilmoitti olevansa täynnä. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysimme vihdoin kolme sänkyä kolmesta eri dormihuoneesta. Seuraavaksi kahdeksi yöksi hostellilla oli tarjota majoitus saman katon alta, joten toivottomalta vaikuttanut tilanne ei johtanutkaan tähtien alla nukkumiseen.

Dali sijaitsee ison järven ja korkeiden vuorten välissä ja on Kiinan yksi suosituimmista reppureissaajakohteista. Mahtava ja lämmin sää sekä muuhun Kiinaan verrattuna erittäin rento meininki tekivät helpoksi ymmärtää miksi useat länsimaalaiset ovat perustaneet kaupunkiin majapaikkoja ja ravintoloita. Päivät kuluivat järven rantateitä pitkin pyörräillessä ja kaupungin takana sijaitsevalle vuorelle kiivetessä. Illat vierähtivät hostellin grillijuhlissa sekä muiden reissaajien kanssa keskustellen. Ei todellakaan ole vaikeaa ymmärtää miksi useat reissaajat jämähtävät Daliin aiottua pidemmäksi aika.

Tätä kirjoittaessa istumme pikkubussissa matkalla kohti Tiger Leaping Gorgea. 2-3 päivän vaellus kulkee kanjonissa, jossa suurimmat korkeuserot ovat melkein 4km.  Vaelluksen jälkeen matka jatkuu takaisin Kunmingiin, jossa tiedossa on Vietnamin viisumin hommaaminen. Hanoissa ollaan luultavasti parin-kolmen viikon kuluttua.

Chongqing

Vuosi vaihtui hostellin järjestämän illanvieton myötä. Pöytä oli katettu erilaisilla paikallisilla herkuilla, joista taikinanyyttien sisään leivottujen lihapullien tekemiseen päästiin osallistumaan. Hostellilla oli jostain syystä vaatimattomat 9 suomalaista, joten seurasta ei ainakaan ollut puutetta. Puolen yön aikaan suunnattiin Chongqingin niemen kärkeen katsomaan ilotulituksia, joita Kiinalaiset kyllä osaavat ampua. Ei ole tietoakaan mistään rakettien äänirajoituiksista tässä maassa.

Ilotulitusten jälkeen päätettiin tarkastaa paikallinen yöelämä kymmenhenkisen seurueemme voimin. Ilotulitusten yhteydessä joukkoon liittynyt, täydellistä Kiinaa puhuva Australialainen johdatti seurueen yhteen kaupungin hienoimmista yökerhoista. Olut tarjoiltiin pöytiin tuoreiden hedelmien kera ja Gangnam Style porautui tajuntaan sellaisella änenpaineella, ettei jäänyt kovin epselväksi noudatetaanko Kiinassa jotain musiikin tasoon liittyviä rajoituksia.

Kärmeen vuoden ensimmäinen päivä oli hostellilla melko hiljainen, ja meidänkin päivä koostui joen ylityksestä hiihtohissillä ja reilun 10km kävelylenkistä. Ei välttämättä kannata lähteä jo valmiiksi nälkäisenä etsimään uuden vuoden päivänä ruokaa vieraalta alueelta, saattaa tulla jossain kohtaa ihan  oikeasti nälkä :) Pieniin kujiin eksymisen jälkeen löysimme vihdoin metroaseman, josta metrokyyti keskustan ravintola-alueelle järjestyi.

Chongqingistä jatkettiin matkaa yöjunalla Kunmingiin, kauan odotettuun lämpöön. 19 tunnin junamatkan jälkeen jatkettiin matkaa suoraan toisella junalla kohti Dalia.

Pikapäivitys Dalista

Hyvää Kiinalaista uutta vuotta! Vuosi vaihtui mukavasti Chongqingissa, josta matka jatkui tänne Daliin. +25 mittarissa, joten blogia ei oikein muistettu päivittää... :) Kohta bussiin ja seuraavat kolme päivää vaelletaan pitkin yhtä maailman syvintä rotkoa, Tiger Leaping Gorgea. Lisää kuvia kunhan päästään Kunmingiin!

Chongqing - 19 hours later

Vihdoin päästiin Chongqingiin, valtavaan kaupunkiin, josta tuli ensimmäisenä Hong Kong mieleen. 15 tunnin bussimatka olikin 19 tunnin bussimatka ja sängyt eivät maalle tyypilliseen tapaan olleet yli 150-senttisille suunnitellut. Yllättävän mukavaa matkustus makuubussissa kuitenkin oli.

Chongqing on täynnä mäkiä, portaita, pilvenpiirtäjiä ja rakennustyömaita. Kaupungista löytyy myös Kiinan tulisin hot pot, jota kävimme tänään maistamassa. Onnistumiset outojen ruokien tilaamisessa tuntuvat jatkuvan, "excellent piece of pork" ja "pork belly" olivat sian nahkaa ja sian vatsalaukkua. Outoa ja herkullista.

Täällä Chongqingissa viihdytään 11. päivään asti, jonka jälkeen matka jatkuu Kunmingiin ja 20 asteen päivälämpötiloihin. Kiinalainen UV nähdään siis täällä. Toivottavasti jättikokoinen kaupunki järjestää komean ilotulituksen.

Bus? No bus.

Ei mennyt bussilla matkustaminen ihan  niin kuin elokuvissa. Kovalla tohinalla rinkat selässä bussiasemalle, jossa meidän bussin numero ei ilmestynytkään lähtöportin näyttöön. Railakas säätö kielimuurin molemmin puolin selvitti asiaa sen verran, että tänään ei menekkään bussia Chongqingiin. Syy ei selvinnyt.

Non, huomenna bussi mitä ilmeisimmin kulkee ja tämän päivän liput vaihtuivatkin ongelmitta huomisen lippuihin. Katsotaan josko huomenna päästään sitten nauttimaan bussimatkustamisesta. :)

Kuvituskuvaksi opastetaulu museosta. Antaa hyvän kuvan siitä, kuinka helppoa esim. bussilippujen kanssa säätäminen on englanniksi...

Pingyao ja Luoyang - turistirysästä viihtyisään kaupunkiin

Pingyaon vanhassa kaupungissa vietettiin 3 yötä. Kaupunki on Kiinan parhaiten säilyneitä vanhoja kaupunkeja. Noh, olihan kaupunki vanha ja melko hienokin, mutta vanhojen muurien sisäinen maailma pyörii pelkillä turistidollareilla. Tyhjinä ammottavat ylihintaiset ravintolat, turistirihkamamyymälät ja joka käänteessä riksakyytejä tarjoavat Hello:n huutelijat eivät onnistuneet vakuuttamaan ainakaan meitä kaupungin ainutlaatuisuudesta.

Vanhan kaupungin ulkopuolelta löytyi onneksi viimeisenä iltana mahtava buffet-tyylinen hotpot-ravintola, jossa alle 10 eurolla 2 ihmistä sai valita niin paljon lihaa, kalaa, sieniä, kasviksia ja muita herkkuja omassa hotpotissa kypsennettäväksi kuin vain jaksoi. Hintaan sisältyi myös paikallinen olut ja muut juotavat. Samaan hintaan vanhasta kaupungista olisi saanut kaksi mautonta noodeli-annosta...

Pingyaosta jatkettiin yöjunalla kohti Luoyangia. Suomessakin uutisiin päässyt ilotuliterekan räjähdys sattui ilmeisesti tässä lähettyvillä. Luoyang on jälleen pienehkö (n. 1,4milj. asukasta) Kiinalainen kaupunki, joka on yleiseltä fiilikseltään ehdottomasti tähänastisen Kiinan reissun rennoin. Täältä löytyy myös paljon Pingyaon vanhaa kaupunkia tunnelmallisempi vanha kaupunki, josta kuvan mainio ateria irtoaa halvemmalla kuin olut suomalaisessa pubissa. Chilejä tuli samaan hintaan ns. tarpeeksi :) Vanhan kaupungin kadut toimivat öisin lukemattomien ruokakojujen keskuksena. Tarjolla tuntui olevan kaikkea koppakuoriaisista kiveksiin. Sade esti tämän illan herkutteluaikeet, mutta katsotaan josko muutama epämääräinen varras päätyisi huomenna lautaselle.

Ollaan täällä yhteensä 3 yötä, jonka jälkeen matka jatkuu Chongqingiin bussilla. Mukava 15 tunnin bussimatka tiedossa 150-senttisille suunnitellussa bussissa. Jee! Kiinalainen UV lähestyy ja se näkyy. Erityisesti junalippuja on hyvin vaikea saada ja ihmisiä on kaikkialla älyttömän paljon, jopa Kiinan mittapuulla. Ilotulitteet räjähtelevät myös tasaiseen tahtiin läpi vuorokauden, muuallakin kuin rekoissa.

Löydettiin kaupasta myös ehkä maailman parhaita hassun makusia hevospapuja. Hyvää esimakua Chongqingistä, jossa valmistetaan ilmeisesti Kiinan tulisinta ruokaa :)

Kiina - Hohhot ja Datong

Kiinassa saavuttiin illalla Hohhottiin, pohjoiseen teollisuuskaupunkiin. Etukäteen katsotun hotellin kordinaattien tarkistus junassa ja pikainen kävely kohti seuraavaa yösijaa, ainakin melkein. Opaskirjassakin kehuttu halpa hotelli oli joko täynnä tai muiden kuin Kiinalaisten majoittaminen oli kiellettyä, kuten on monella hotellilla täällä tapana. Vartija käännytti joka tapauksessa heti ovella takaisin pakkasen. Sama toistui seuraavien muutaman hotellin kohdalla, kunnes majoitus vihdoin löytyi. Pari päivää kierreltiin Hohhotissa, syötiin vihdoin mausteista ruokaa ja ihmeteltiin kuinka hämmentävä maa Kiina onkaan.

Oli hauskaa tulla toistamiseen Kiinaan, kulttuurishokki oli lähes olematon ja kaikkialla vallitsevaa kaaosta osasi odottaa. Näillä Kiinan leveysasteilla ei tähän aikaan vuodesta pahemmin muita turisteja näy, joten kadulla tuijotetaan, ravintolassa halutaan ottaa valokuva ja vastaantulijat huutelevat säännöllisin väliajoin "Harro!"

Hohhotista jatkettiin junalla matkaa Datongiin, hiilikaivosten ympäröimään kaupunkiin, jonka läheltä löytyy myös vanha luolasto täynnä toinen toistaan kookkaampia buddhalaisia kallioveistoksia. On hetki mennyt naputellessa aikanaan. Varmasti ainakin pidempi hetki kuin niillä henkilöillä, joiden vastuulla on englanninkielisten tekstien kääntäminen erinäisiin opasteisiin... :) Junassa vastapäätä istui mies 5-vuotiaan poikansa kanssa. Lähes koko matka meni käännösohjelman kautta keskustellessa ja poika yritti jopa opettaa meille numeroita kiinaksi. Taidettiin jopa oppia jotain.

Eilen käytiin katsomassa Skyfall. Paikalliseen elokuvateatterikäyttäytymiseen liittyy selkeästi kännykän äänien täysillä pitäminen, soivaan kännykkään vastaaminen ja kovaääninen vierustoverin kanssa keskustelu. Oli melko erilainen leffakokemus. :)

Täältä Datongista jatketaan tänään matkaa kohti Pingyaon vanhaa kaupunkia. Sieltä eteenpäin ei enä junalippujen osto paikallisen uuden vuoden ruuhkien takia onnistunut, joten yritetään jatkaa matkaa bussilla.